Olemme koonneet tähän julkaistuja tutkimuksia HBOT-hoidosta ikääntymisen, ihon, suorituskyvyn, kognition, kivun ja haavan paranemisen alueilta. Jokainen kortti näyttää päätuloksen, kuka tutkimuksen teki ja kuinka vahvaa näyttö on. Klikkaa alkuperäiseen julkaisuun, jos haluat lukea sen kokonaan.
Kolmekymmentäviisi yli 64-vuotiasta tervettä aikuista sai 60 hoitokertaa kolmen kuukauden aikana. Useiden immuunisolutyyppien telomeerit olivat sen jälkeen 20–38 prosenttia pidempiä. Muuta hoitoa ei annettu. Tutkimuksesta puuttui verrokkiryhmä.
Samassa ryhmässä senesoituneiden T-auttajasolujen osuus väheni 37 prosenttia. Senesoituneet solut lakkaavat jakautumasta mutta jatkavat tulehdusta edistävien signaalien lähettämistä, ja niiden katsotaan olevan yksi biologisen ikääntymisen ajureista.
20 hoitokerran jälkeen kiertävien CD34-positiivisten kantasolujen määrä oli kasvanut kahdeksankertaiseksi terveillä osallistujilla. Keho mobilisoi ne itse, ilman ulkopuolista lisäystä. Pieni tutkimus, kliinisiä lopputulemia ei mitattu.
Seitsemänkymmentä yli 64-vuotiasta tervettä aikuista sai 60 hoitokertaa. Ihobiopsiat osoittivat 13 prosenttia korkeamman kollageenitiheyden hoidon jälkeen. Kollageeni on proteiini, joka antaa iholle kimmoisuutta ja kiinteyttä, ja sen määrä vähenee luonnostaan iän myötä.
Samoissa ihobiopsioissa elastiset kuidut olivat pidentyneet yli kaksinkertaisiksi. Samalla senesoituneiden solujen määrä ihossa väheni. Tulos on histologinen eli mitattu kudoksesta, ei ulkonäköarviona.
Kaksoissokkotutkimuksessa, jossa oli 31 harjoittelevaa 40–50-vuotiasta henkilöä, VO2max kasvoi 4,3 prosenttia 40 hoitokerran jälkeen kahden kuukauden aikana. Kontrolliryhmä sai lumehoitoa. Vaikutus vaatii siis kokonaisen hoito-ohjelman, ei yksittäisiä kertoja.
Sama tutkimus mittasi hapenottoa anaerobisella kynnyksellä eli intensiteetillä, jossa keho alkaa tuottaa maitohappoa nopeammin kuin sitä hajoaa. Tämä arvo nousi lähes 11 prosenttia hoitoryhmässä.
Samojen osallistujien lihasbiopsiat osoittivat mitokondriomäärän kasvaneen 17 prosenttia, kun taas kontrolliryhmällä se väheni lähes 9 prosenttia. Mitokondriot vastaavat solujen energiantuotannosta. Aineisto on täällä vain 22 henkilöä.
Kaksikymmentä nuorta eliittijalkapalloilijaa sai joko yhden hoitokerran tai lumehoitoa heti ottelun jälkeen. Lihasvauriomarkkerit ja suoritustestit eivät eronneet lainkaan ryhmien välillä. Vain koettu väsymys oli matalampi tunnin kuluttua. Otamme tämän mukaan, koska se osoittaa toiseen suuntaan.
Kuusikymmentäkolme yli 64-vuotiasta tervettä aikuista arvottiin joko 60 hoitokertaan tai jonotuslistalle. Tarkkaavaisuus ja keskittymiskyky paranivat selvästi hoitoryhmässä. Efektikoko 0,75 lasketaan keskisuureksi tai suureksi.
Sama tutkimus mittasi myös, kuinka nopeasti aivot käsittelevät tietoa. Myös siinä hoitoryhmä erottui edukseen. Aivokuvantaminen osoitti lisääntynyttä verenvirtausta alueilla, jotka liittyvät juuri näihin kykyihin.
Seitsemänkymmentäneljä potilasta, joilla oli pysyviä puutosoireita kuudesta kuukaudesta kolmeen vuoteen aivohalvauksen jälkeen, sai 40 hoitokertaa. Neurologinen toimintakyky ja elämänlaatu paranivat, ja SPECT-kuvantaminen osoitti lisääntynyttä aktiivisuutta kudoksessa, jota oli aiemmin pidetty menetettynä.
Viisikymmentäkuusi henkilöä, joilla oli pysyviä oireita yhdestä viiteen vuotta lievän aivovamman jälkeen, sai 40 hoitokertaa ristikkäisessä tutkimusasetelmassa. Muisti, tarkkaavaisuus ja elämänlaatu paranivat molemmissa ryhmissä, kun ne lopulta saivat hoidon.
Fibromyalgiaa sairastavat naiset saivat 40 hoitokertaa. Kipu, aristavat pisteet ja elämänlaatu paranivat, ja aivokuvantaminen osoitti muuttunutta aktiivisuutta kipua säätelevillä alueilla. Pieni tutkimus ristikkäisasetelmalla ja korkea plaseboefektin riski.
Interstitiaalista kystiittiä eli kroonista, infektiotonta rakon kipua sairastavat potilaat arvottiin hoitoon tai lumehoitoon. Hoitoryhmä raportoi suurempaa helpotusta kivussa ja virtsaamispakossa. Osallistujia oli vähän, joten tulos on vahvistettava uudelleen.
Lundin yliopiston satunnaistetussa tutkimuksessa 94 potilasta, joilla oli huonosti paranevia jalkahaavoja, sai joko happihoitoa tai lumehoitoa tavanomaisen haavanhoidon lisäksi. Vuoden kuluttua 52 prosenttia haavoista oli täysin parantunut hoitoryhmässä, kun vastaava luku kontrolliryhmässä oli 29 prosenttia.
Cochrane-katsaus totesi, että hoito parantaa diabeteshaavojen paranemista lyhyellä aikavälillä. Katsaus huomauttaa kuitenkin, että useat tutkimukset ovat pieniä ja metodologisesti heikkoja, ja myöhempi kanadalainen tutkimus ei pystynyt osoittamaan minkäänlaista vaikutusta.
New England Journal of Medicine -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa 152 hiilimonoksidimyrkytyspotilasta arvottiin saamaan joko hyperbarista tai normobarista happea. Kuuden viikon kuluttua hyperbariryhmästä 25 prosentilla oli kognitiivisia jälkivaurioita, kun kontrolliryhmässä osuus oli 46 prosenttia.
Cochrane-katsaus satunnaistetuista tutkimuksista osoitti, että varhain aloitettu hoito äkillisessä sensorineuraalisessa kuulon heikkenemisessä parantaa kuuloa enemmän kuin tavanomainen hoito. Pitkän aikavälin vaikutus on edelleen epäselvä.
RICH-ART oli Sahlgrenskan sairaalan satunnaistettu tutkimus, jossa lantion alueen sädehoidon jälkeisistä rakko-oireista kärsivät potilaat saivat 30–40 hoitokertaa. Hoitoryhmällä virtsateiden oireet paranivat enemmän kuin kontrolliryhmällä.
Taisteluveteraanit, joilla oli PTSD eivätkä olleet hyötyneet puheterapiasta tai lääkkeistä, arvottiin hoitoon tai kontrolliryhmään. Hoitoryhmän oireet vähenivät selvästi, ja magneettikuvaus osoitti muutoksia aivojen valkeassa aineessa ja toiminnallisissa yhteyksissä.
Seitsemänkymmentäkolme potilasta, joilla oli pysyviä kognitiivisia oireita koronaviruksen jälkeen, arvottiin 40 hoitokertaan tai lumehoitoon. Hoitoryhmän tarkkaavaisuus ja toiminnanohjaus paranivat, ja vastaavia muutoksia näkyi magneettikuvauksessa.
Samassa tutkimuksessa myös itsearvioitu fyysinen elämänlaatu, energiataso ja uni paranivat. Seuranta ulottui vain hieman hoitojakson jälkeen, joten vaikutuksen kestosta ei ole tietoa.
Pienessä sokkoutetussa pilottitutkimuksessa potilaat, jotka oli otettu sairaalahoitoon kohtalaisen tai vaikean haavaisen paksusuolitulehduksen pahenemisvaiheen vuoksi, saivat hoitoa tavanomaisen hoidon lisäksi. Useampi saavutti remission kuin kontrolliryhmässä. Aineisto on liian pieni kliinisen hyödyn arvioimiseksi.
Ei vielä tutkimuksia tässä kategoriassa.